Yle: Pikavipit katoavat, tilalle korvaavia tuotteita

Pikavippien korkoja rajoittava uusi laki tulee voimaan alkukesään mennessä. Sen myötä nykymuotoiset pikavipit katoavat markkinoilta, arvioi Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto Yle Uutisten haastattelussa.

Uusi laki rajoittaa pikavippien todellisia vuosikorkoja ja vippien tekstiviestikuluja. Jatkossa pikavipin todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä, kun nykyisellään pikavippien vuosikorot voivat olla tuhansia prosentteja.

Korkokatto tarkoittaa, että 100 euron pikavipistä saa periä kuukaudessa korkoa noin neljä euroa ja vuodessa 50 euroa. Tällä hetkellä vastaavasta vipistä joutuu yleensä maksamaan kuukaudessa 20 – 30 euroa.

Kuusisto arvioi, että pikavippien tilalla nähdään jatkossa kirjava valikoima korvaavia luottomuotoja. Yksi vaihtoehto olisi laina-aikojen pidentäminen, mutta siihen Kuusisto ei usko. Pitkä laina-aika lisää luottotappioita ja vaatii pikavippiyrityksiltä suurempia pääomia.

Suomessa on tällä hetkellä 80 pikavippejä myöntävää yritystä. Kuusisto uskoo, että uusi laki tuo mukanaan pikavippialan uusjaon. Jäljelle jäävät ne yritykset, jotka keksivät uusia ansaintakeinoja.

Vielä toistaiseksi tulossa oleva laki ei ole saanut pikavippiyrityksiä lopettamaan. Kuusisto arvelee, että vippejä myönnetään viimeiseen asti.

– Selvää on, että kun laki aikanaan tulee voimaan, niin sitä edelliseen iltaan asti varmastikin kaikki jatkaa, kun kello 23 asti lainanmyöntämispäätöksiä tehdä.

Uuden lain tarkoitus on vähentää pikavipeistä johtuvaa ylivelkaantumista. Velkaantuneita auttavassa Takuu-Säätiössä ei kuitenkaan uskota, että korkokatto lopettaa pikavippien tuottamat ongelmat kokonaan.

– Kyllä korkokatto varmasti tuo parannusta tilanteeseen, mutta ei se todellakaan koko ongelmaa pysty poistamaan, sanoo toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Pikavipit ovat yleistyneet nopeasti sen jälkeen, kun ensimmäiset pikalainat tulivat markkinoille vuonna 2005. Ylivelkaantuminen johtuu harvoin pelkästään pikavipeistä, mutta vipit voivat johtaa velkakierteeseen. Pantzarin mukaan pikavippejä käytetään usein aikaisemman, ongelmallisen velkatilanteen hoitamiseen.

Pienille lainoille on Pantzarin mukaan kaikesta huolimatta tarvetta. Uudenlainen lainajärjestelmä tarvittaisiin, jotta myös pienituloiset ja luotottajien kannalta riskisemmät asiakkaat voisivat saada lainaa kohtuullisilla ehdoilla.

– Kunnissa on käytössä sosiaalinen luototus, joka valitettavasti on kovin lapsen kengissään tällä hetkellä. Sitä ennemminkin käytetään vanhojen velkojen järjestelyyn kuin kodin pienten välttämättömien hankintojen luotottamiseen tilanteessa, jossa ihmisellä ei sitä ole varaa tehdä, Pantzar sanoo.

Tähän liittyvät artikkelit