Suomessa toimii jo neljäs norjalainen pankki

Norjalaisten rahat kelpaavat suomalaisten kulutukseen – Suomessa toimii jo neljäs norjalainen pankki

Nämä pankit toimivat kuitenkin tavallisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Norjalaispankit ovat erityisen kiinnostuneita suomalaisten pikavipeistä, kulutusluotoista ja ns. lainojen yhdistämisestä, kertoo Helsingin sanomat taannoisessa artikkelissaan.

Viimeisin markkinoille tullut norjalaistoimija on Instabank, joka aloittanut myöntämään lainaa ilman vakuuksia suomen markkinoilla vuoden 2018 alussa. Muut toimiinnot suomessa on sen sijaan alkanut Instabankin toimitusjohtaja Robert Bergin mukaan jo marraskuussa 2017.

Norjan markkinoita pankki on vallannut jo lokakuusta 2016 lähtien. Toimitusjohtaja onkin löytänyt Suomen tilanteessa yhteyttä Norjan parin vuoden takaiseen tilanteeseen, nimenomaan kulutusluottojen osalta. Riskin minimoimiseksi ei Bergin mukaan perusteta Suomeen lainkaan Instabankin konttoria.

Yhtiö on listattu Norjan pörssin NOTC-listalle. Sen vuoden 2017 kolmannen neljänneksen ulkoinen nettolainakanta oli yhtiön ilmoittaman mukaan 110 miljoonaa euroa eli n.1 093 miljoonaa norjan kruunua.

Jo neljäs Suomen kulutusluottomarkkinoiden Norjalaistoimija

Ennen Instabankin markkinoille saapumista toimintansa on aloittanut Suomessa jo norjalaiset Komplett Bank, Bank Norwegian ja Monobank. Jokainen näistä toimii vakuudettomien kulutusluottojen toiminta-alueella.

Norjalaispankkien varsinainen hittituote ovat olleet suuret lainat, joilla asiakas voi ikään kuin järjestellä vanhoja lainojaan yhdeksi. Norjalaispankkien luottojen lainamäärät vaihtelevat 1 000 euron ja 50 000 euron välillä.

Kulutusluotot ovat usein pankeille siksi houkuttelevaa markkina-aluetta, koska näiden lainojen korkotaso on moninkertainen verrattuna yleisesti vallalla olevaan korkotasoon.

Tyypillisesti netissä tarjottavien lainojen vuosikorot ovat olleet yli 10 000 euron lainoissa 12-20 prosenttia ja alle 10 000 euron luotoissa taas 20 – 50 prosentin tuntumassa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että mitä pienempi on lainasumma, sitä suurempi on sen korko.

Asiakashoukuttimena nettilainoihin on myös ollut esim. lainojen lyhennysvelvollisuuden voimaantulo vasta sitten, kun asiakas on täyttänyt 65 vuotta. Tätä ennen lainasta ei tarvitse hoitaa kuukausitasolla kuin kulut, kuten korko ja muut maksut.

Kulutusluottojen suosio kasvaa voimakkaasti

Finanssivalvonta kertoi 6/2017 että kulutusluottojen kysyntä on kasvanut 14 prosenttia vuodessa, kun aiempi kasvu on ollut ainoastaan 10 prosentin luokkaa. Suomessa kysynnän on arveltu kasvavan sen vuoksi, ettei luotonmyöntäjällä ole todellista kykyä selvittää asiakkaan kokonaislainatilannetta.

Luotonhakijoilla on edelleen mahdollisuus hakea lainaa lainan päälle, koska suomesta puuttuu positiivinen luottorekisteri. Positiivinen luottorekisteri kertoo lainojen yhteissumman kunkin asiakkaan kohdalla.

Koska positiivista luottorekisteriä ei ole, ovat luotonantajat kiertäneet ongelmaa käyttämällä Asiakastiedon palveluja. Tämä taas on muodostanut luotonantajista eräänlaisen ringin, johon on mahdollista lähettää kyselyä siitä, onko jokin asiakas hakenut tai saanut lainaa joltakin ringin jäseneltä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Luotonantajan saamaa tietoa ei kuitenkaan rekisteröidä minnekään.

Tämä puutteellinen tieto voi olla omiaan nostamaan luottojen hintoja ja lisäksi se saattaa tarjota mahtavia katteita erilaisin logaritmein asiakkaita luokitteleville yhtiöille.

Luottorekisterin tarpeesta uusi selvitys tulossa

Oikeusministeriö on antanut joulukuussa 2017 tiedotteen siitä, että se käynnistää uuden selvityksen positiivisen luottorekisterin perustamisen tarpeesta. Oikeusministeri Antti Häkkänen näkee, että rekisteri on eri osapuolten näkökulmasta välttämätön.

Selvityksen tekijöiksi on valittu yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen ja asianajaja Jukka Lång. Selvitys on tehty aiemmin vuonna 2013, positiiviselle luottorekisterille ei nähty olevan tuolloin tarvetta. Aiemman selvityksen teki Ahti Saarenpää.

Aiemmasta poiketen, myös Finanssiala muutti näkemystään ja alkoi kannattaa positiivista luottorekisteriä.

Positiivinen luottorekisteri on saanut osakseen myös kritiikkiä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kokee, että rekisteri on nykyisen tietosuojan aikana vanhentunut ratkaisu. Hän kiinnittäisi enemmän huomiota siihen, että luotonmyöntäjät toteuttaisivat vastuullista luotonantotapaa.

Tähän liittyvät artikkelit

  • Bank NorwegianBank Norwegian
    Bank Norwegian on edullista lainaa tarjoava rahoitusalan yritys. Myönnettävät luotot ovat 1000 - 50 000 euron väliltä, joten palvelu voi rahoittaa hieman suuremmatkin rahantarpeet. Tee hakemus heti ja saat luottopäätöksen nopeasti.
  • RahalaitosRahalaitos
    Rahalaitos etsii ja kilpailuttaa puoleasti kaikki lainat 500 - 40 000 euron väliltä. Täytä lainhakemus Rahalaitoksen kotisivuilla ja saat useita hyviä luottotarjouksia useiden pankkien lainavalikoiasta. Saaduista tarjouksista voit valita sopivimman käyttöösi.
  • Pikalainojen ja kulutusluottojen korkokatto 2017Pikalainojen ja kulutusluottojen korkokatto 2017
    Pikalainoihin liittyen on havaittu ongelmia koko niiden olemassaolon ajan. Pikalainoja on pyritty viime vuosina rajaamaan erilaisten lakien ja säädösten mukaan. Vuonna 2013 tuli voimaan alle 2000 euron lainojen korkoja rajaava laki korkokatosta.
  • Vertaislaina muodostumassa uudeksi pikavipiksiVertaislaina muodostumassa uudeksi pikavipiksi
    Kun velkaantuneen tilanne on muodostunut sellaiseksi, ettei lainaa ole enää mahdollista muualta saada, usealle ainoaksi mahdollisuudeksi muodostuu vertaislainan hakeminen.
  • JoustolainaJoustolaina
    Joustolaina on ruotsalaistaustainen luottoyritys, jonka kautta voi hakea kulutusluottoa 1000 - 4000 euroa. Joustolaina soveltuu siis erinomaisesti pieniin ja keskisuuriin rahoitustarpeisiin. Laina voi olla avuksi esimerkiksi auton hankinnassa tai pienessä remontissa.
  • Pikavipit loppuvat, miten toimin?Pikavipit loppuvat, miten toimin?
    Maksa vanhat vipit pois normaalisti ja tutustu uusiin lainapalveluihin, neuvoo pikavippiyhtiö Risicum.
  • KL: Harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinointikielto pikavippiyritykselleKL: Harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinointikielto pikavippiyritykselle
    Reissuluotto-niminen pikalainayhdistys on saanut markkinointikiellon harhaanjohtavan markkinoinnin takia. Kiellon taustalla on kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen hakemus. Päätöksen antoi Markkinaoikeus.
  • Pikavippiyhtiöiden mainonta syynissäPikavippiyhtiöiden mainonta syynissä
    Egen mainoskampanja on saanut ainakin Taloussanomien toimituksen mielenkiinnon heräämään. Taloussanomat olivat olleet yhteydessä mainoksen johdosta kuluttajavirastoon.
  • Suunniteltu korkokatto lopettaisi pienlainatoiminnan pienten vippien osaltaSuunniteltu korkokatto lopettaisi pienlainatoiminnan pienten vippien osalta
    Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan pikavippibisnestä oltaisiin rajoittamassa rajaamalla pikavipeistä perittävät kulut niin alhaiseksi, että pienten pikavippien tarjoaminen muuttuisi käytännössä kannattamattomaksi.
  • Luottokielto suojaa identiteettivarkaudelta ja estää impulsiiviset pikavipitLuottokielto suojaa identiteettivarkaudelta ja estää impulsiiviset pikavipit
    Onko tapanasi tilata pikavippejä hetken mielijohteesta ja katua lainaamista myöhemmin? Tilaatko laskulla postimyynnistä enemmän kuin mihin sinulla olisi varaa?