Pikavippiyritykset tienaavat perintäkuluilla ja muita harhaluuloja pikavipeistä

Pikavipeistä on liikkeellä monenlaisia harhaluuloja ja väärinkäsityksiä, joita kuulee julkisessa keskustelussa ja uutisissa hämmentävän usein. Väärinkäsitykset liittyvät pikaluottoyritysten asiakkaisiin, pikavippien korkoihin ja pikalainojen merkitykseen ylivelkaantumisessa.

Virheelliset käsityksest saavat alkunsa yksittäistapauksista, jotka ovat harvinaisia, mutta näkyvät paljon julkisuudessa. Yksittäiset, velkaongelmiin ajautuneet pikavippiasiakkaat ovat hyvin pieni osa kaikista pikaluottoja käyttävistä henkilöistä, mutta ongelmiin ajautuneet näkyvät mediassa luoden näin virheellisen kuvan todellisuutta suuremmasta ongelmasta.

Suurimmalle osalle pikaluottoja käyttävistä henkilöistä pikavippi on keino taloudenhallintaan, johon turvaudutaan silloin kun tarvitaan ylimääräistä puskurirahaa. Pikavippivelat myös maksetaan pääasiassa ajallaan pois, samoin kuin muutkin laskut. Varsinaisiin ongelmiin ajautuu vain murto-osa pikaluottoja käyttävistä asiakkaista.

TNS Gallupin joulukuussa 2011 suorittaman kyselytutkimuksen, Tilastokeskuksen luottokantatilaston ja Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenyhtiöiden tietojen perusteella on koottu kuvaava tiedote pikavippeihin liittyvistä väärinkäsityksistä ja niiden todellisesta tilasta.

Pikavippien osuus kaikista suomalaisten lainoista on huomattavasti pienempi kuin yleensä kuvitellaan. Suomen luottokanta käsittää asuntolainoja 81 000 000 000 euroa, kulutusluottoja ja opintolainoja 14 000 000 000 euroa, mutta pikavippejä vain 69 000 000 euroa. Määrät ovat suuria, joten niiden vertailu on helpompaa asukaslukuun suhteutettuna. Taloutta kohden Suomessa on asuntoluottoja 29 304 euroa, kulutusluottoja ja opintolainoja 5500 euroa ja pikavippejä 29 euroa. Pikavippien osuus on todellisuudessa 0,07 prosenttia koko luottokannasta.

Pikavippejä kritisoidaan usein suurista perintäkuluista. Perintäkulut kasvavat suureksi silloin, kun laina jätetään maksamatta ja laskua joudutaan perimään oikeusteitse. Todellisuudessa suurimman osuuden perintäkuluista käärii valtio. Pienlainayhtiö saa perintäkuluista vain 6 prosenttia, perintäyhtiö 14 prosenttia ja valtio 60 prosenttia. Itse pikavipin osuus on 20 prosenttia. Laskelmaan on laskettu pienlainayhtiön osuudeksi 28,50 euroa, jossa on 20 euroa toimitusmaksua ja 8,50 euroa viivästyskorkoa. Perintäyhtiön osuus on 68 euroa, joka koostuu muun muuassa perintäkirjeistä ja maksuhuomautuksista. Valtio taas perii 291 euroa haaste- ja oikeudenkäyntikuluja.

Klikkaa Tästä  Uskaltaako kaverilta vipata?

Toinen yleinen harhaluulo koskee pikavippien myöntämistä. Pikavippiyhtiöitä kritisoidaan siitä, etteivät ne tarkista lainan hakijoiden luottokelpoisuutta riittävähän hyvin. Todellisuudessa ainoastaan 55-60 prosenttia pikaluottohakemuksista hyväksytään. 40-45 prosentille ei myönnetä vippiä, sillä pikavippiyhtiöt haluavat asiakkaikseen sellaisia henkilöitä, jotka kykenevät hoitamaan lainansa takaisin. Usein kuvitellaan, että pikaluottoyhtiöt myöntävät esimerkiksi luottotiedottomalle pikavippiä. Todellisuudessa ei ole kannattavaa liiketoimintaa lainata rahaa sellaiselle asiakkaalle, joka ei kykene maksamaan laskuaan.

Pikavippejä koskevat uskomukset pysyvät sitkeästi, mutta Suomen Pienlainayhdistys ja sen jäsenyhtiöt pyrkivät korjaamaan vääriä käsityksiä. Yhdistys on muun muassa laatinut väärinkäsityksiä oikovan Kymmenen tosiasiaa pienlainoista -kampanjan.

Tähän liittyvät artikkelit

  • Pikavippiyhtiö Ferratum oikaisee väitteitä pikavipeistäPikavippiyhtiö Ferratum oikaisee väitteitä pikavipeistä Pikavippiyhtiö Ferratum oikaisee tiedotteessaan julkisuudessa esitettyjä perättömiä väitteitä pikavipeistä, lainojen koroista ja pienluottoalasta.
  • Mikä on totuus pikavipeistä?Mikä on totuus pikavipeistä? Pikalainayhtiö Risicum haluaa korjata pikavippeihin liittyviä väärinkäsityksiä. Mediassa käsiteltyjen tapauksen vuoksi pikavippien vaikutus esimerkiksi ylivelkaantumiseen kuulostaa usein todellista merkitystään suuremmalta.
  • Pikavippien kysyntä nousee, kulut laskevatPikavippien kysyntä nousee, kulut laskevat Pikavippien kysyntä on noussut suuresti vuoden 2011 aikana, mutta keskimääräiset lainakulut laskivat selvästi vuoden kolmannella neljänneksellä.
  • Pikavippivelat työllistävät käräjäoikeuksiaPikavippivelat työllistävät käräjäoikeuksia Pikavipit uhkaavat aiheuttaa käräjäoikeuksiin ruuhkia myös muualla kuin Satakunnassa. Ylen mukaan pikavipeistä johtuvat velka-asiat ovat lisääntyneet huomattavasti monessa käräjäoikeudessa.
  • Sosiaalinen luotto on tarkoitettu ensisijaisesti vähävaraisilleSosiaalinen luotto on tarkoitettu ensisijaisesti vähävaraisille Eduskunnan puhuessa pikavippien kieltämisestä ja rajoittamisesta nousi esille myös sosiaalinen luotto. Eduskunnassa oltiin sitä mieltä, että sosiaalista luototusta tulisi kasvattaa ja korostaa, jotta taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset saisivat apua.
  • KL: Harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinointikielto pikavippiyritykselleKL: Harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinointikielto pikavippiyritykselle Reissuluotto-niminen pikalainayhdistys on saanut markkinointikiellon harhaanjohtavan markkinoinnin takia. Kiellon taustalla on kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen hakemus. Päätöksen antoi Markkinaoikeus.
  • Pikavippien kulut laskeneetPikavippien kulut laskeneet Tilastokeskuksen mukaan tammi- ja maaliskuun 2011 välillä myönnettiin uusia pienlainoja noin 70 miljoonaa euroa, mistä lainaajat maksoivat erilaisia korkoja ja kuluja yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa.
  • Positiivinen luottorekisteri ratkaisuksi ylivelkaantumisongelmiinPositiivinen luottorekisteri ratkaisuksi ylivelkaantumisongelmiin Positiivinen luottorekisteri voisi toimia tehokkaana ratkaisuna ylivelkaantumisongelmiin. Rekisteriä toivovat niin pikavippitoimijat, kansanedustajat kuin ylivelkaantuneet itsekin.
  • TalSa: Pikavippifirmoja kadonnut joTalSa: Pikavippifirmoja kadonnut jo Pikavippii.fi kertoi maanantaina, että Ylen mukaan uusi laki ei vielä ole saanut pikavippifirmoja lopettamaan lainatoimintojaan. Aivan päinvastaisella linjalla on kuitenkin Taloussanomat.
  • Keskimääräinen pikavippi on jo 520 euroaKeskimääräinen pikavippi on jo 520 euroa Pienlainojen keskimääräinen koko on kasvanut jo 520 euroon. Tieto selviää Tilastokeskuksen luottokantatilastosta, jossa on tietoja vuoden 2015 toisella neljänneksellä myönnetyistä kuluttajaluotoista. Vielä tämän vuoden alkupuolella keskimääräinen vippi oli […]
Klikkaa Tästä  Pikavippipalvelu Laina.fi siirtyi tililuottoon