Eduskunta kannatti uutta pikavippilakia

Eduskunta hyväksyi eilen täysistunnossaan pikavippilain muutokset talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti. Lain merkittävin seuraus on korkokatto, joka rajoittaa alle 2000 euron lainojen todellisen vuosikoron reiluun 50 prosenttiin. Myös erilaisten tekstiviestimaksujen periminen kielletään.

Luotontarjoajilta odotetaan lisäksi lainanhakijoiden maksukyvyn todentamista aikaisempaa tarkemmin.

Uuden lain vaikutus pikavippialaan voi olla dramaattinen. Korkokatto vaikeuttaa pikavippiliiketoimintaa merkittävästi, sillä jatkossa kuukaudeksi otetun sadan euron pikavipin korkokulut saisivat olla vain muutaman euron suuruiset.

Lain tavoitteena on vähentää pikavipeistä aiheutuvia velkaongelmia. Lainsäätäjät ovat olleet huolissaan etenkin pikavippien nuorille aiheuttamista talousvaikeuksista. Lisäsäätelyn tarvetta perustellaan myös sillä, ettei pikavippien negatiivisia vaikutuksia ole pystytty ehkäisemään voimassaolevan lainsäädännön avulla, vaan ongelmat ovat pikemminkin lisääntyneet.

On kuitenkin pelätty, että myös uusi laki voi pahentaa velkaantumisongelmia, sillä säätely voi johtaa esimerkiksi suurten, yli 2000 euron luottojen suosion kasvamiseen.

Eduskunnan käymässä keskustelussa ei lakiehdotusta kritisoitu. Jotkut kansanedustajat arvioivat, että jatkossa myös pikavippien täyskielto voisi olla sopiva ratkaisu, mikäli ongelmat eivät uuden lain myötä vähene. Useat edustajat kuitenkin pelkäsivät, että täyskielto johtaisi pimeiden lainamarkkinoiden syntyyn ja rahan lainaamiseen esimerkiksi rikollisjengeiltä.

Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) huomautti, että lainojen antaminen yhteiskunnassa tärkeä järjestelmä, kunhan lainan myöntämisessä toimitaan asianmukaisesti. Pikavippien suhteen Sasi korosti etenkin luottokelpoisuuden arviointia positiivisen luottorekisterin avulla. Täyskieltoon Sasi suhtautui kielteisesti ja perusteli kantaansa elinkeinovapaudella ja sopimusvapaudella.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd) toi esiin, että velkaantumisongelmista huolimatta suurin osa pikalainaa ottaneista on kuitenkin onnistunut hoitamaan lainansa asiallisesti. Hän huomautti, että pikavippejä voivat joutua ottamaan myös ihmiset, jotka hallitsevat rahankäyttönsä, sillä joissain tilanteissa rahaa ei ole, mutta ruokaa on silti ostettava. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi työttömyysturvan tai muun sosiaalietuuden viipyminen.

Täyskiellon mahdollisuutta Filatov vertasi alkoholin kieltolakiin ja huomautti, ettei kieltolaki lopettanut Suomen alkoholinkäyttöä. Toimivampana ratkaisuna Filatov piti mielikuvamainonnan rajoittamista myös pienlainojen tapauksessa.

Klikkaa Tästä  Suomalainen Risicum myytiin yhdysvaltalaiselle ostajalle

Lakiehdotuksen toinen käsittely on ensi viikolla. Tällöin eduskunta todennäköisesti hyväksyy lakiehdotuksen. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta.

Tähän liittyvät artikkelit

Klikkaa Tästä  Puolet pikalainapalveluista ottaa yhteyttä maksuvaikeuksissa olevaan asiakkaaseen